Tässä blogissa pyrimme
jakamaan tietoutta erilaisista oppimisvaikeuksista ja tuen tarpeen
huomioimisesta ammatillisessa koulutuksessa.
Lisäksi tässä blogitekstissä on koottu esimerkkejä erilaisista oppimisvaikeuksista ja kerrottu esimerkkejä käytännön työssä kohtaamistamme haasteista.
Aistivammaisuudet
Aistivamma on aistin toimintaa heikentävä tai sen estävä vamma. Aistivamma saattaa olla synnynnäinen tai myöhemmin esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden
seurauksena kehittynyt. Aistit heikkenevät myös iän myötä.
Näkövamma: Sokeus on väliaikainen tai pysyvä näköaistin puuttuminen. Heikkonäköisyys on arkipäivän toimia haittaava näköaistin heikkeneminen.
Kuulovamma: Kuulovamma tarkoittaa kuuloa heikentävää vamma. Kuulovamman voi aiheuttaa onnettomuus, sairaus, voimakkaalle äänelle altistuminen tai perimä. Kuulovamman aste voi olla lievä, keskivaikea, vaikea tai erittäin vaikea.
Kuurosokeus: Kuurosokeus tarkoittaa vaikean näkö- ja kuulovamman yhdistelmä, ei välttämättä täydellistä kuurouta tai sokeutta.
Hajuaistin puute: Hajuaistin puute on nimeltään anosmia ja makuaistin puute ageusia.
Tuntoaistin vaurio:Tuntoaistin vaurioon tai puuttumiseen saatetaan viitata nimellä parestesia tai analgesia (kipuaistin puute) sekä lämpötila-aistin puute.
Omakohtainen kokemus aistivammaisuudesta on tältä vuodelta. Yksi opiskelija kulki ja teki ulkotyötä kevyissä vaatteissa talvipakkasella. Moneen kertaan jouduin sanomaan hänelle, että talvella käytetään talvivaatetusta ei kesävaatetta. Hän ei vaan tuntenut kylmää ja koko ajan oli kuuma. Poika saatiin kuitenkin loppujen lopuksi pitämään talvivaatetusta työskennellessään ulkona. Pojalla oli kuulemma aina kuuma, silti kädet ihan sinisinä kylmästä.
Aistivammaa sairastavan opiskelijan ja opiskelijan huoltajan on jo hakuvaiheessa kerrottava vamman laadusta, että hänelle löydetään sopiva linja ja sopivat aputoimet opintojen suorittamiseksi. Jokaiselle opiskelijallehan tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan valmiudet opintojen suorittamiselle. En lähtisi spekuloimaan ja ohjeistamaan tässä sopivia apukeinoja, sillä jokainen tapaus on oma juttunsa ja ratkaisut löytyvät kyllä.
Linkkejä:
Maahanmuuttajien yksilölliset tuen tarpeet
Maahanmuuttajien
suomen kielen taitoa tai taidottomuutta arvioidaan usein oppimisen ongelmien
kautta, vaikka niiden välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä. Se, että ei
ymmärrä suomen kieltä, voidaan helposti tulkita oppimisen ongelmaksi. Suomen
kielen oppiminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Erityisesti
arabiankielisiltä alueilta tuleville maahanmuuttajille suomen kirjoitusjärjestelmä
poikkeaa totutusta. On myös muistettava, että monet pakolaistaustaiset
maahanmuuttajat eivät osaa lukea tai kirjoittaa omalla
äidinkielellä.
Maahanmuuttajien oppimisen ongelmia arvioitaessa pitää huomioida kielellinen tausta, kasvuympäristöt ja maassaoloaika. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat myös eri tilanteissa toisiinsa nähden, sillä joku voi olla vasta suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa, kun toisella voi olla taustalla jo esim. suomalaisen peruskoulu. Oppimiseen vaikuttavat myös esim. omaan elämäntilanteeseen, kotoutumisprosessiin tai terveyden haasteisiin liittyvät asiat, jotka voivat ilmetä erilaisina oppimisen ongelmina.
Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksia määritellään kuten muillakin. Mikäli opiskelija on saanut opetusta, harjoitellut opiskeltavaa asiaa riittävän pitkään ja osaa opetuskieltä tarvittavalla tasolla eivätkä opinnot silti etene tai etenevät hyvin hitaasti, voidaan epäillä oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet ilmenevät esim. hitaana ja virheellisenä lukemisena tai opetuksesta huolimatta peruslaskutaidoissa on puutteita.
Oppimisvaikeuksien arviointiin tarkoitetut tehtävät ja testit on suunniteltu suomenkielisille. Sen lisäksi, että pitäisi olla hyvä kielitaito, pitäisi tuntea myös suomalaista kulttuuria. Tilanteissa, joissa opiskelija osaa suomen kieltä vain vähän, pitäisi kielellisiä vaikeuksia tarkastella hänen omalla äidinkielellänsä. Mikäli opiskelija on käynyt koulua kotimaassaan, kannattaa selvittää, miten opiskelu siellä sujui vai oliko uusien asioiden omaksumisessa haasteita jo silloin.
Maahanmuuttajaopiskelija tarvitsee oppimisvaikeuden arviointia samankaltaisiin asioihin kuin muutkin opiskelijat. Oppimisvaikeuksia arvioidaan, jotta voidaan suunnitella opiskelijalle yksilöllinen koulutus- ja työelämäpolku. Opiskelija hyötyy oppimisvaikeuksien arvioinnista monesta syystä: hän voi saada tukea suomen kielen opintoihin, hän voi saada erityistä tukea eri kouluasteilla, hän voi saada erityisjärjestelyitä kielitutkinnoissa ja pääsykokeissa (esim. lisäaikaa tehtävien tekemiseen) ja hän voi saada mahdollisuuden erilaisiin kuntoutus- ym. palveluihin. Jos maahanmuuttajataustaisella henkilöllä todetaan oppimisen vaikeuksia, hän tarvitsee tukea myös suomen kielen opiskelussa.
Tampereella Maahanmuuttajien kansainvälisessä osaamiskeskuksessa työskennellyt erityisopettaja Kristina Kemi perehtyi työssään maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistamiseen. Olin Kristinan työkaverina vuoden verran ja omaan työhöni kuului ohjata Kristinalle sellaiset asiakkaat, joiden kohdalla itse arvioin, että kyseessä saattaisi olla jokin oppimisen vaikeuteen liittyvä asia. Omat arvioni tein asiakkaan haastattelun ja mahdollisten taustatietojen pohjalta. Arvioiminen ei ollut helppoa, koska taustalla saattoi olla traumataustaa, mikä vaikuttaa muistiin ja sitä kautta myös oppimiseen. Asiakkaan historiassa saattoi olla myös pitkä lista suomen kielen alkeiskursseja, eikä kielitaito ollut edelleenkään alkeistasoa parempi mutta, jos kielikurssien lomassa asiakas oli ollut seitsemän kertaa äitiyslomalla, oli todennäköistä, ettei kyse ollut oppimisen vaikeudesta vaan sitoutumattomuudesta kieliopintoihin.
Oheisessa blogitekstissä Kristina Kemi avaa oppimisvaikeuksien tunnistamisen prosessia Maahanmuuttajien kansainvälisessä osaamiskeskuksessa Tampereella. Kemi muistuttaa, että usein maahanmuuttajaopiskelijan tullessa suomalaiseen oppilaitokseen, hänestä ei ole mitään taustatietoja esimerkiksi aiemmista opinnoista ja niiden sujumisesta. Sen lisäksi maahanmuuttajan kielitaito ei ole ehkä vielä riittävästi kehittynyt, jolloin suomen kieli on opiskelijalle sekä oppimisen kohde että opiskelun väline.
Mielenterveys
Mielenterveys ja mielen
hyvinvointi on jokaista meistä lähellä. Mielenterveyden häiriö on yleisnimike
erilaisille psykiatrisille häiriöille. Psykiatrisiin häiriöihin liittyy yksilön
elämää rajoittavia oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. Mielenterveyteen
vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat
henkilöön itseensä liittyviä asioita, ulkoiset puolestaan ympäristöön ja
olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Mielenterveyden häiriöt luokitellaan
oireiden ja vaikeusasteiden mukaan. Vakavimmat häiriöt aiheuttavat
toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä. Mielenterveys voi kuormittua
yksilöllä jossakin elämän vaiheessa, eikä tilapäinen henkinen pahoinvointi
tarkoita, että kyseessä on mielenterveyden häiriö. Kun mielenterveys järkkyy,
on tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja siihen on mahdollista saada sopivaa
hoitoa. Mielenterveyden häiriöissä on usein kysymys monien tekijöiden summasta.
Usein häiriön laukaisee jokin stressitekijä, johon liittyvät muut tekijät ovat
jo aiemmin luoneet pohjaa. Esimerkiksi lapsena tapahtunut koulukiusaaminen on
voinut jäädä vuosiksi taka-alalle, kunnes jokin aikuisuudessa tapahtuva
traumaattinen kokemus laukaisee mielenterveyden häiriön.
Hyvän hoidon avulla vaikeastakin mielenterveyden häiriöstä kärsivä voi kuitenkin elää tyydyttävää elämää. Sopeutuminen yllättäen ilmenneeseen, loppuelämään vaikuttavaan mielenterveyden häiriöön ei tapahdu hetkessä. Myös lähiomaisten ja ystävien voi olla vaikea hyväksyä sairautta. Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät voidaan myös jakaa mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin. Suojaavat tekijät kannattelevat ja edistävät mielenterveyttä, kun taas riskitekijät altistavat mielenterveyshäiriöille.
Yleisimpiä mielenterveyden problematiikkaan liittyviä käsitteitä:
Masennus
Yleiskäsite, jolla asiayhteydestä tai voimakkuudesta riippuen tarkoitetaan
joko ohimenevää masentunutta mielialaa, masennustilaa tai erilaisten
sairaustilojen tai psykologisten häiriöiden oiretta. Masennus voi olla oire
monissa eri psykiatrisissa sekä vakavissa että lievissä sairaustiloissa tai
häiriöissä.
Mielialahäiriöt
Psykiatrisia sairaustiloja tai oireyhtymiä, joiden
keskeisenä oireena on mielialan muutos.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Mielialahäiriö, jossa esiintyy masennustilojen ohella
hypomania- tai maniajaksoja.
Skitsofrenia eli jakomielitauti
Yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava
psykiatrinen sairaus. Se on yleisin psykooseiksi eli mielisairauksiksi
luokitelluista sairaustiloista.
Ahdistuneisuushäiriö: Tunnetila, johon voi liittyä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta tai jopa paniikin tai kauhun kokemus. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko.
Erilaiset masennusdiagnoosit ovat melko yleisiä niin
nuorilla kuin aikuisillakin. Masennuksen on voinut laukaista
korkeakouluopiskelijalla epävarmuus siitä, mitä tekee valmistumisen jälkeen,
kun valmistuu jonkin alan maisteriksi, mikä ei suoranaisesti ole mikään
konkreettinen ammatti. Kerran asiakkaanani oli baarimikoksi valmistunut nuori,
joka opiskeluaikana oli alkanut käyttää viihteellä Kannabista, joka oli
laukaissut skitsofrenian. Nuori oli järkyttynyt, koska skitsofrenian
hoitotasapaino on mahdollista saavuttaa hyvin säännöllistä elämää viettämällä,
eikä hän tästä syystä voinut työskennelle baarimikkona yökerhossa. Säännöllinen
päivätyö olisi ollut mahdollista lähiöbaarissa aamuvuoroja tekemällä mutta se
ei asiakastani kiinnostanut, kun olisi halunnut tehdä asiakkaille hienoja
drinkkejä sen sijaan että myisi olutta kanta-asiakkaille.
Erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat usein osana
ADHD-, ADD-, Asperger- ja hahmottamishäiriöissä. Kehitysvammadiagnooseihin
liittyy yleensä myös eriasteisia mielenterveyden
häiriöitä. Mielenterveyden ensiapukirjassa on jäsennetty mielenterveyteen
vaikuttavia tekijöitä seuraavasti:
Sisäiset suojaavat tekijät
|
Sisäiset riskitekijät
|
·
Hyvä fyysinen terveys ja
perintötekijät
·
Myönteiset varhaiset ihmissuhteet
·
Riittävän hyvä itsetunto
·
Hyväksytyksi tulemisen tunne
·
Ongelmanratkaisutaidot
·
Ristiriitojen käsittelytaidot
·
Vuorovaikutustaidot
·
Kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä
ihmissuhteita
·
Mahdollisuus toteuttaa itseään
|
·
Biologiset tekijät, kuten kehityshäiriöt
ja sairaudet
·
Itsetunnon haavoittuvuus
·
Avuttomuuden tunne
·
Huonot ihmissuhteet
·
Seksuaaliset ongelmat
·
Eristäytyneisyys
·
Vieraantuneisuus
|
Ulkoiset suojaavat tekijät
|
Ulkoiset riskitekijät
|
·
Sosiaalinen tuki ja ystävät
·
Koulutusmahdollisuudet
·
Työ tai muu toimeentulo
·
Työyhteisön ja esimiehen tuki
·
Kuulluksi tuleminen ja
vaikutusmahdollisuudet
·
Turvallinen elinympäristö
·
Lähellä olevat ja helposti tavoitettavat
yhteiskunnan auttamisjärjestelmät
|
·
Erot ja menetykset
·
Hyväksikäyttö, väkivalta ja
kiusaaminen
·
Työttömyys ja sen uhka / Mielekkään
tekemisen puute
·
Päihteet
·
Syrjäytyminen, köyhyys,
leimautuminen
·
Psyykkiset häiriöt perheessä
·
Haitallinen elinympäristö
·
Riittämätön / vääriin asioihin kohdistunut
tuki
|
Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P.
2006. Mielenterveyden ensiapukirja.
Linkkejä:
Autismin kirjo
Autisminkirjoon
kuuluvat lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi.
Näissä kaikissa häiriöissä oireina yleensä ovat sosiaaliset ongelmat
vuorovaikutuksessa, kommunikaatio ongelmat, kaavamaiset, toistuvat ja
rajoittuneet käyttäytymispiirteet, erityiset kiinnostuksenkohteet ja
mahdolliset näkökyvyn, kuulon tai liikunnan häiriöt. (Moilanen, Mattila,
Loukusa & Kielinen 2012). Autisminkirjon diagnosointiin on nähtävästi
tulossa muutos vuoden 2022 alusta, tai ainakin WHO on suunnitellut muutoksen
tapahtuvan tuolloin. Muutoksen jälkeen diagnooseina autismi, Aspergerin
oireyhtymä, epätyypillinen autismi ja dis integratiivinen kehityshäiriö
muodostaisivat sateenvarjodiagnoosin nimeltään autisminkirjon häiriö.
Diagnoosin muuttuessa siihen lisättäisiin myös Rettin oireyhtymä. Muutokseen
syynä on se, että on todettu, että rajat eri autismidiagnoosien välillä on
hyvin epäselviä ja samoilla oireilla voi saada eri diagnooseja. On myös
todettu, että esimerkiksi autismilla ja Aspergerin oireyhtymällä ei ole
hirveästi eroavaisuutta. (Autismiliitto 2020).
Keskeisiä vaikeuksia autisminkirjossa ovat neurokognitiiviset vaikeudet, aistiherkkyydet ja kielenkehityksenhaasteet. Neurokognitiivisia vaikeuksia ovat esimerkiksi erilaiset tavat havaita asioita, tarkastella ja muistaa asioita. Autisminkirjon henkilöille on tavanomaisempaa huomata ja muistaa pieniä yksityiskohtia, kuin laajempia kokonaisuuksia. Yksityiskohtien huomaaminen on heidän superkykynsä, joka voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa tilanteissa niiden kanssa, joiden yksityiskohtien huomaaminen on ns. normaalilla tasolla. He voivat myös olla sairaalloisen kiinnostuneita hyvin kapeansektorin asiasta, kuten junan aikatauluista. Autisminkirjon henkilöillä on myös vaikeuksia ymmärtää toisen henkilön tunteita, aikomuksia tai sosiaalista kieltä. (Moilanen ym. 2012)
Aistipoikkeavuudet ovat hyvin yleisiä autisminkirjossa, niitä on noin 73 %:lla. Aistiherkkyydet voivat ilmetä yliherkkyytenä, jolloin esimerkiksi kovat äänet, tietyt hajut, vaatteiden pesulaput tai saumat aiheuttavat ahdistavaa tunnetta. Aliherkkyys taas näkyy esimerkiksi niin, ettei tunnista kuumuutta ja voi polttaa itsensä ja näin satuttaa itseään. Vaikeudet kielen kehityksessä näkyy äänteiden erottelun vaikeutena ja se vaikeuttaa myös puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen. Osa autisteista ei opi puheen tuottamista ikinä tai puhuvat hyvin robottimaisesti, juuttuvat sanoihin ja lauseisiin tai puhuvat yksin pitkiä puheita. Aspergerit oppivat usein puheentuottamisen paremmin, heilläkin voi silti esiintyä vaikeuksia kielen omaksumisessa. Kielenkehityksen vaikeudet tulevat esiin myös vaikeutena ymmärtää epäsuoria tai moniselitteisiä merkityksiä, kuten vitsailua, sarkasmia tai kielikuvia. (Moilanen ym. 2012)
Usein autisminkirjon häiriö todetaan jo varhaislapsuudessa. 1-2vuoden Iässä vanhemmat voivat huomata poikkeavia piirteitä lapsessaan ja 3–4-vuoden iässä voidaan diagnosoida autismi. Yleisimpiä piirteitä, joista autismi huomataan ovat mm. katsekontaktin vähäisyys, olematon reagointi omaan nimeen tai se, ettei lapsi osaa osoittaa sormella esinettä, jota häneltä kysytään. Sen jälkeen, kun lapsesta huomataan piirteitä, jotka viittaavat autismiin, tutkintaa jatketaan yleensä neuvolan kautta. Kolmasosa autistisista lapsista voi kehittyä lapsena normaalisti ja taantua vasta myöhemmin. Aspergerin oireyhtymä havaitaan myös yleensä vasta esikoulussa tai ala-asteella, koska tuossa iässä sosiaaliset tilanteet lisääntyvät ja oireet tulevat paremmin esille. (Moilanen ym. 2012)
Komorbiditeetti on erittäin yleistä varsinkin psyykkisten sairauksien osalta autisminkirjossa, jopa 70–74 %:lla autisminkirjon häiriöitä sairastavilla lapsilla ja nuorilla esiintyy psyykkisiä häiriöitä. Yleisimpiä ovat käytöshäiriöt sekä ahdistuneisuushäiriöt, joita kumpaakin esiintyy 40 %:lla kohderyhmän henkilöistä. Tic-oireita siintyy 20 %:lla. ADHD diagnosoidaan noin 40 %:lla ja nukahtamisvaikeuksista kärsii yli 30 % autisminkirjon häiriötä sairastavista. Autisminkirjon häiriötä sairastavilla ahdistuneisuus ja erityisesti sosiaalistentilanteiden aiheuttama ahdistuneisuus lisääntyy, kun taas normaalisti kehittyvillä se yleensä iän myötä vähenee. (Moilanen ym. 2012).
Autisteilla ja Aspergereillä ilmenee arjessa vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, eli heidän on vaikea viestiä sanallisesti. Osa autisteista ei opi koskaan puheentuottamista, mutta Aspergerit osaavat yleisimmin puheen tuottamisen. Small talk ei onnistu kummaltakaan, he puhuvat yleensä suoraan, konkreettisesti ja vain asiaa. Vitsailut ja sanattomat viestit ovat heille usein hyvin vierasta. Toisten ihmisten tunteiden ja ilmeiden tunnistaminen on hyvin haasteellista, mikä aiheuttaa myös lisää vaikeuksia sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin. Aspergereillä ja autisteilla on tyypillistä aistien yli- tai aliherkkyys, näitä aiheuttivat esimerkiksi äänet, kosketus, hajut, mausteet, lämpö, valo tai kipu. Erityisesti Aspergereillä, mutta myös autisteilla on usein erityisiä mielenkinnonkohteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi taiteeseen, historiaan, urheiluun tai tietokoneisiin. Nämä mielenkiinnonkohteet voivat muuttua tai pysyä samoina koko elämän ajan ja ne tuovat paljon iloa ja onnea arkeen. Molemmissa diagnooseissa myös rutiinit ja niiden noudattaminen rytmittää elämää ja on erityinen piirre näissä diagnooseissa. Rutiinit voivat näkyä päivän aikatauluissa, samoissa reittivalinnoissa tai ruokailutottumuksissa. Suunnitelmien muutokset voivat olla hyvin haastavia ja aiheuttaa ahdistusta. (Autismiliitto 2020).
Dis integratiivinen kehityshäiriö voidaan todeta lapsella vasta n. 3–4- vuotiaana. Tyypillistä on, että tuohon ikään asti lapsi kehittyy täysin normaalisti ja sen jälkeen alkaa taantumaan ja menettää jo opitut taidot. Taitojen häviäminen ja lapsen taantuminen kestää noin vuoden ajan ja sen jälkeen tilanne tasaantuu. Lapsi jää ikään kuin autistiseen tilaan. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset aidot heikkenevät, motoriikka taantuu ja esimerkiksi lapsi ei enää hallitse virtsarakkoaan. Toisaalta levottomuus ja ylivilkkaus voivat korostua. Rettin oireyhtymä on hyvin harvinainen ja se aiheuttaa vaikeaa monivammaisuutta nimenomaan tytöille. Rettin oireyhtymässä myös kehitys voi olla vauvana täysin normaalia, mutta alkaa hidastua puolen vuoden jälkeen. Ensin hienomotoriset taidot heikkenevät vähän, kun taas karkeamotoriikka voi kehittyä täysin normaalisti. Rettin oireyhtymää sairastavalla on ominaista se, että he ovat pienikokoisia, heillä on autistisia piirteitä, nimenomaan hienomotoriikka on heikkoa, heillä esiintyy paljon erilaisia käsimaneereita ja osa voi menettää kävelykykynsä myöhemmin. Rettin oireyhtymään kuuluu myös se, että taantuman ja oppimisen -kaudet voivat vuorotella. (Autismiliitto 2020). Toisen asteen opinnot autisminkirjon henkilö voi suorittaa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammatillisen koulutuksen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ryhmissä tai erityisammattikoulussa.
Toisen asteen opintoihin vaikuttaa paljon nuoren yksilöllinen kehitys ja autisminkirjon oireet. Osa Aspergereistä tai lievästi autistisista nuorista pärjää keskimääräistä paremmin esimerkiksi lukiossa. Ammatillisessa koulutuksessa, erityisammattikoulussa ja Valma -ryhmissä etenkin nuori voi opetella itsenäiseen elämään ja vapaa-ajan viettoon tarvittavia arkielämän ja arjenhallinnan taitoja. Oppimisen tukemisessa, on hyvä tutustua henkilön omaan tapaan ajatella, toimia, reagoida esimerkiksi eri ärsykkeisiin, millaisia eri asioiden merkitykset hänelle ovat, miten hän kokee ympäristönsä ja miten hän kommunikoi. Arjessa tukitoimia voivat olla selkeä struktuuri ja puheilmaisu, kuvakortit, ennakointi, aistiärsykkeiden minimointi esimerkiksi korvatulpilla ja hyvä yhteistyö kodin, koulun ja esimerkiksi kuntoutustyöryhmän välillä.
Eräässä oppilaitoksessa autisminkirjon omaavia opiskelijoita on hakeutunut enenevissä määrin tietojenkäsittelyn puolelle. Erityisesti ohjelmoinnissa ko. henkilöt ovat osoittaneet erityistä potentiaalia. Vaikka ryhmässä toimiminen ei aina onnistuisikaan, niin se ei ole este työelämässä menestymiselle, sillä tietyillä aloilla työelämä on jo alkanut "joustaa sosiaalisista normeista" ja hyödyntää autisminkirjon- ja Asperger henkilöiden kapasiteettia.
Erityisopettajan tukiessa autisminkirjon oppilasta tämän opinnoissa, tulee erityisesti huomioida jokaisen yksilöllisyys niin tarpeiden, oireiden, kuin ympäristön aiheittamien ärsykkeidenkin kannalta. Lisäksi tärkeätä on sopivan opetustavan löytäminen, yhteistyö, tarvittavien apuvälineiden käyttö, riittävän tiedon löytäminen ja koulun sekä opettajien arvojen ja asenteiden muokkaaminen tarvittaessa. Tärkeätä olisi muistaa myös tukea niitä vahvoja taitoja ja lahjakkuuksia, joita autisminkirjon henkilöiltä löytyy usein heidän mielenkiinnonkohteidensa kautta. Autisminkirjon henkilöiltä löytyy usein merkittäviä taitoja eri aloille ja tärkeätä olisikin muistaa kohdata autisminkirjon henkilö kokonaisuutena johon kuuluu myös vahvuudet, eivät pelkästään ongelmia tuovat puutteet esimerkiksi sosiaalisessa käyttäytymisessä.
Linkkejä:
Keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt
Usein tarkkaavaisuushäiriöt ilmenevät
oppimisvaikeuksina. (Kuntoutussäätiö) Puhutaan ADHD:stä varsinaisena
tarkkaavaisuushäiriönä, mutta ilman ylivilkkautta terminä on ADD. Eli
tavallisesti ADHD ilmenee oppimisvaikeuksia, ylivilkkautena ja tarkkaavaisuuden
häiriönä. Tämä sekoitetaan helposti nuoruuden kärsimättömyyteen.
Tarkkaavaisuuden kohdentaminen tai ylläpitäminen sekä oman vireystilan säätely
ja oman toiminnan suunnittelu on vaikeaa. Ei jakseta keskittyä eikä paneutua
yhteen asiaan kerrallaan pitkäksi aikaa, jolloin myös oppiminen häiriintyy.
Tässä tilassa ei pystytä tekemään tehtäviä loppuun varsinkin, jos ne ovat
yksitoikkoista rutiinia. (Kuntoutussätiö)
ADD:ssä, eli ADHD:n
tarkkaamattomassa, muodossa tarkkaavaisuuden säätely ja häiriöherkkyys sekä aloituksen
lykkääminen ovat tyypillisimpiä oireita. Impulsiivisuutta ei esiinny paljon,
ehkä enneminkin aliaktiivisuutta mutta sosiaalisten taitojen käyttö ja
tunnesäätely ovat rajoitettuja. (Puustjärvi)
Tarkkaavaisuushäiriön kolmas
ilmenemismuoto on yliaktiivis-impulsiivisuus muoto. Sen ilmenemä on mm
kärsimättömyys, keskeyttäminen ja vaikeus odottaa vuoroaan. Vaikuttaa myös
usein huomion hakemiselta ja halua kuulla omaa ääntään.
ADHD:n syntymekanismia ei tiedetä
täysin, mutta siihen vaikuttavat perinnölliset tekijät sekä raskausaikana
tapahtuneet asiat mm sikiön hapenpuute tai äidin stressi ja päihteiden käyttö.
Myös synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet voivat selittää psykososiaalisten
tekijöiden kanssa ADHD:n syntyä. (Puustjärvi)
Opiskelijan oma tilanne on hyvin
erilainen ja ensisijaisesti yksilöllinen. Tarkkaavaisuushäiriön haasteiden
lisäksi on opiskelijalla usein myös erilaisia vahvuuksia. Luovuus
innovatiivisuus ja energisyys sekä kyky kokeilla uusia asioita ovat tyypillisiä
tarkkaavaisuushäiriöisen vahvuuksia. (ESOK) Osa opiskelijoista selviää
opinnoista ilman tukea, joillakin erityisen tuen tarve on todella suuri.
Vuorovaikutuksen ja oppimistilanteissa annettujen ohjeiden laatu ratkaisee
paljon tarkkaavaisuus häiriöisen kanssa selviämistä. Ohjeiden niin tunnilla
kuin tenteissä tulee olla selkeitä ja riittävän tarkkaa. Etukäteen esitelty
tarkka ohjelma, tavoitteet ja suunnitelmat helpottavat etenemistä. Oppituntien
aikana voi tapahtua kaikenlaista mutta ylimääräisiä häiriötekijöitä pitäisi pyrkiä
vähentämään.
Ammatillisen erityisopettajan haaste adhd:n lisäksi on saada opiskelija ymmärtämään tuen tarve, jotta opiskelu tai sen jatkaminen ei vaarannu. Ryhmäpaineet jotka voivat tulla joko kaupunginosan tai syntyperän vuoksi voivat joko auttaa tai pahimmassa tapauksessa estää tuen vastaanottamisen. Joskus opiskelija ei ymmärrä miksi, hän ei voi jatkaa opiskelua tietyllä alalla, jossa vaatimukset ovat suuret. Opiskelun aikana taas opettajan haaste on saada keskittymishäiriöinen opiskelemaan muun ryhmän mukana koska aina ei ole mahdollista järjestää niin eriytynyttä polkua opiskeluun, jota kyseinen opiskelija kaipaisi. Ja aina on vaara että yksi häiritsee ja jopa vaarantaa muun ryhmän opiskelun tai jopa turvallisuuden.
Ammatillisen erityisopettajan haaste adhd:n lisäksi on saada opiskelija ymmärtämään tuen tarve, jotta opiskelu tai sen jatkaminen ei vaarannu. Ryhmäpaineet jotka voivat tulla joko kaupunginosan tai syntyperän vuoksi voivat joko auttaa tai pahimmassa tapauksessa estää tuen vastaanottamisen. Joskus opiskelija ei ymmärrä miksi, hän ei voi jatkaa opiskelua tietyllä alalla, jossa vaatimukset ovat suuret. Opiskelun aikana taas opettajan haaste on saada keskittymishäiriöinen opiskelemaan muun ryhmän mukana koska aina ei ole mahdollista järjestää niin eriytynyttä polkua opiskeluun, jota kyseinen opiskelija kaipaisi. Ja aina on vaara että yksi häiritsee ja jopa vaarantaa muun ryhmän opiskelun tai jopa turvallisuuden.
Hoitamattomana ADHD haittaa selvästi
oppimista ja aiheuttaa helposti myöhemmin päihteiden käyttöä, syrjäytymistä
sekä haittaa työllistymistä. Hoidossa käytetään myös lääkkeitä, joiden
vaikutusta voi olla vaikea alussa arvioida.
Eräällä ammatillisella kuntoutuskurssilla oli kerran suurtalouskokiksi valmistunut ADHD-nuori, joka oli pettynyt, kun ei oman alan työtä löytynyt vaikka omasta mielestään osasi kokata erittäin hyvää ruokaa. Nuorelle järjestyi työharjoittelu lounasravintolaan, jossa hän pääsi näyttämään osaamisensa. Työ sujui hyvin niin kauan kuin sai keskittyä yhteen asiaan. Sitten, kun piti samanaikaisesti huolehtia monista kattiloista, työ meni sähläämiseksi. Kuntoutuskurssin aikana nuori ymmärsi, että hän voi työskennellä keittiöalalla mutta ei varsinaisesti kokkina vaan keittiöapulaisena. Työharjoittelun työnantaja järjesti nuorelle jatkoksi paikan Kelan tukemassa työelämävalmennuksessa toisesta ravintolastaan, jossa oli mahdollista tehdä avustavia keittiötöitä. Nuorelle päätös "alentua" keittiöapulaisen töihin kesti koko puolen vuoden kurssin ajan mutta lopulta hän päätti, että on parempi saada jotain oman alan työtä kuin olla työttömänä tai lähteä uudelleen opiskelemaan.
Eräällä ammatillisella kuntoutuskurssilla oli kerran suurtalouskokiksi valmistunut ADHD-nuori, joka oli pettynyt, kun ei oman alan työtä löytynyt vaikka omasta mielestään osasi kokata erittäin hyvää ruokaa. Nuorelle järjestyi työharjoittelu lounasravintolaan, jossa hän pääsi näyttämään osaamisensa. Työ sujui hyvin niin kauan kuin sai keskittyä yhteen asiaan. Sitten, kun piti samanaikaisesti huolehtia monista kattiloista, työ meni sähläämiseksi. Kuntoutuskurssin aikana nuori ymmärsi, että hän voi työskennellä keittiöalalla mutta ei varsinaisesti kokkina vaan keittiöapulaisena. Työharjoittelun työnantaja järjesti nuorelle jatkoksi paikan Kelan tukemassa työelämävalmennuksessa toisesta ravintolastaan, jossa oli mahdollista tehdä avustavia keittiötöitä. Nuorelle päätös "alentua" keittiöapulaisen töihin kesti koko puolen vuoden kurssin ajan mutta lopulta hän päätti, että on parempi saada jotain oman alan työtä kuin olla työttömänä tai lähteä uudelleen opiskelemaan.
Linkkejä:
Matemaattiset oppimisvaikeudet
Ammatillisessa
koulutuksessa opiskellaan pakollista matematiikkaa 4 osaamispisteen verran.
Lähtötaso-oletus on tietysti suoritettu peruskoulun matematiikan oppimäärä,
jolloin vahvistetaan peruslaskutoimituksia, geometriaa ja esimerkiksi
tilastomatematiikkaa. Lisäksi valinnaisena opintona voi olla ongelmanratkaisua
ja erilaisia funktioita sekä alakohtaista erityislaskentaa. Logistiikassa se
voi olla tilavuuksien ja massojen laskentaa hoitotyössä lääkelaskuja.
Laskutaidon oppimisen häiriö on nimeltään dyskalkulia ja sillä tarkoitetaan vaikeuksia oppia ja hallita peruslaskutaitoja. (Duodecim) Diagnoosiin ei sisällytetä korkeamman matikan taitoja ja yhdessä muiden oppimisvaikeuksien kanssa siitä tulee osa monimuotoista oppimisvaikeutta. Dyskalkuliaa esiintyy myös lähes yhtä usein kuin lukihäiriötä (5–7 %), mutta se ei tule niin selvästi esille. Häiriön havainnoinnissa ehkä selkein indikaattori on heikko koulumenestys matematiikassa. Epäonnistumiset jo peruskoulussa luovat helposti negatiivisen asenteen oppimiseen ja pahimmassa tapauksessa ahdistuneisuutta ja pelkoja, jolloin oppiminen tulee mahdottomaksi. Vaikeuksien laajuutta voidaan selvittää erilaisten testien avulla. Varsinaisen häiriön syy on päälakilohkon vaurioissa ja hermoverkon yhteistoiminnassa sekä perimässä. Kielellisten ja matemaattisten oppimisvaikeuksien yhteys on myös olemassa, vaikka sitä onkin vaikea selittää ja vaikeudet eivät koske kaikkia matematiikan osa-alueita. Dyskalkulin numerot saattavat vaihtaa paikka tai niitä voi jäädä pois, sanallisten tehtävien ymmärtäminen, oikean laskujärjestyksen ymmärtäminen, mittayksiköiden hahmottaminen sekä rahan käsittely voi tuottaa ongelmia (Satu Hirvonen, Hero)
2011 voimaan tulleessa perusopetuslaissa kirjattiin selvästi velvoite tunnistaa varhain ja antaa tukea oppimisvaikeuksista kärsiville. 30§ määrää oppilaan olevan oikeutettu saamaan työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja riittävää tukea. Oppimisen tuki on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Suunnitelmia on myös päivitettävä tilanteiden kehittyessä, vaikka virallisia opetussuunnitelman mukaisia tukitoimien malleja ei olekaan.
Elämme kuitenkin matemaattisessa maailmassa, jossa laskutaidolla on suuri merkitys. Matematiikka pyörittää maailmaa haluamme tai emme. Heikko laskutaito lisää mahdollisuutta joutua esimerkiksi työttömäksi. Tämän luulisi olevan ammatillisessa koulutuksessa paras aihe motivoida matematiikan opiskeluun. Osa oppilaista oppii kiertämään tai peittämään oman ongelmansa ja siitä huolimatta menestymään työelämässä. Toisilla motivaatio menee ja siten oppimistulokset mahdollisesti muissakin aineissa heikkenevät. Oppitunnilla voi tulla tilanne, jossa oppilas vain istuu ymmärtämättä asiasta yhtään mitään. (Studio55)
Matikkavaikeuksissa olevaa opiskelijaa voisi kannustaa pienryhmässä yksilöllisesti vahvistaen oppitunnilla esitettyjä asioita. Helposti omaksuttavien perustaitojen vahvistaminen ja onnistumisen kokemuksen lisääminen on varmasti hyvä juttu. Matematiikan kytkeminen havainnollisiin asioihin ja tuttuihin käytännön tilanteisiin selventänee oppimista. Käytännön tilanteista pitäisi vain löytää se joka oppilasta eniten kiinnostaa, koska muuten matikan oppiminen ei etene.
Ammatillisessa koulutuksessa useimmilla aloilla matematiikka on tärkeässä roolissa, jolloin osaamattomuus tai rajoittunut kyky käsitellä matemaattisia ongelmia voi helposti heijastua kaikkeen oppimiseen. Mikäli diagnosoimattomia haasteita ilmenee, saattaa opiskelija vaihtaa alaa tai keskeyttää opintonsa melko pienelläkin kynnysellä. Erityisesti nuorten kohdalla haasteellista on tapa, jolla oppimisen vaikeudet tunnistetaan. Toisinaan myös oppimisvaikuksissa auttaminen voi olla haasteellista, sillä ryhmän painostus voi olla huomattava. Tähän seikkaan on ammatillisen erityisopettajan puututtava. Puuttuminen ja tuen antaminen on oltava empaattista ja johdonmukaista, huomioiden ryhmät ja koulun tapa toimia, sekä oppijan yksilöllinen tarve.
Linkkejä:
Luki-ja
kirjoitusvaikeudet
Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan
lukivaikeudeksi. Usein käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia.
Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa.
Tämä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja
virhealttiutena. Seurauksina voi olla luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja
lukemisen jääminen vähiin, mikä puolestaan voi johtaa sanavaraston ja
yleistietojen vähäisyyteen. Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin
ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa
uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista.
Dysgrafia eli kirjoitushäiriö, esiintyy usein lukemisen erityisvaikeuden tai muiden oppimishäiriöiden yhteydessä. Sen ilmenemistapoja voi olla esimerkiksi kirjoitusvirheet, jolloin kirjain on väärä tai puuttuvat peräti kokonaan tai kirjainten kääntyminen peilikuviksi, jolloin esimerkiksi b ja d sekoittuvat.
Dysgrafia voi ilmetä myös laajempina tekstin tuottamisen ongelmina, jolloin tekstistä puuttuu tavuja, sanoja tai lauseita, tai koko tekstin jäsentäminen on muuten hankalaa.
Dysgrafia ei ole merkki älyllisestä jälkeenjääneisyydestä, eikä vaikuta muutoin ilmenevään lahjakkuuteen. Sen vuoksi dysgrafiasta kärsivälle olisi tärkeää luoda uskoa ja halua oppimiseen muilla osa-alueilla. Dysgraafikolla on oikeus tukitoimenpiteisiin oppimisympäristössään, ja hänellä on oltava mahdollisuus tutustua ja omaksua vaihtoehtoisia oppimismenetelmiä tai ilmaisutapoja.
Omakohtainen kokemus luki- ja kirjoitushäiriöstä on tämän tekstin tehneellä. Itselläni on se. Olen hidas lukija, luettu teksti ei jää mieleen, esitelmän kuuntelu ja muistiin panojen teko ei onnistu, pitää keskittyä vain kuunteluun, silloin jää mieleen edes jotain. Pilkut ja pisteet teettävät haasteita. Kirjaimia puuttuu tekstistä ja saatan lukea tekstin ihan väärin.
Olemme huomanneet, että peruskoulusta tulevat opiskelijat eivät osaa kirjoittaa
ja lukea. Ihmettelemmekin miten voi peruskoulusta päästä pois, taidoilla, joita
tarvitaan loppuelämässä, miltei päivittäin.
Luki ja kirjoitushäiriöstä kärsivän opiskelijan ja opiskelijan huoltajan on jo hakuvaiheessa kerrottava vamman laadusta. Jokaiselle opiskelijallehan tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan valmiudet opintojen suorittamiselle.
Luki ja kirjoitushäiriöstä kärsivän opiskelijan ja opiskelijan huoltajan on jo hakuvaiheessa kerrottava vamman laadusta. Jokaiselle opiskelijallehan tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan valmiudet opintojen suorittamiselle.
Linkkejä:
Kehitysvammaisuus
Yhdenvertaisuus
pitää taata kaikille ihmisille riippumatta siitä, mikä erityisominaisuus heillä
on. Ihmisillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja elää
yhteiskunnassa. Suomessa on arviolta noin 50 000 ihmistä, joilla on
kehitysvamma. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään
vaikeuteen oppia asioita. Kehitysvamma voi johtua esimerkiksi häiriöistä
perintötekijöissä.
AAIDD (The American Association on Intellectual and Developmental Disabili-ties) on määrittänyt kehitysvammaisuuden tarkoittavan toimintakyvyn rajoitusta, jolle on ominaista keskimääräistä heikompi älyllinen suorituskyky. AAIDD:n mukaan kehitysvammaisuuteen liittyy samanaikaisesti rajoituksia joidenkin päivittäisten taitojen osa-alueilla, kuten esimerkiksi viestinnässä, itsensä huolehtimisessa, kotona asumisessa, sosiaalisissa taidoissa, yhteisössä toimimisessa, itsehallinnassa, terveydessä, turvallisuudessa, oppimiskyvyssä, vapaa-ajalla tai työssä.
Lääketieteessä jaotellaan usein kehitysvamma lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaisuuteen. Lääketieteen näkökulmasta korostetaan sitä, että kehitysvammaisuus ei ole sairaus, vaan se on oire tai oirekokonaisuus. WHO:n ICD-10-tautiluokitus on käytössä Suomessa ja se määrittelee kehitysvammaisuutta seuraavasti: ”Älyllinen kehitysvammaisuus on tila, jossa mielen kehitys on estynyt ja epätäydellinen. Heikosti kehittyneitä ovat erityisesti kehitysiässä ilmaantuvat taidot eli yleiseen älykkyystasoon vaikuttavat älylliset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset kyvyt. Älylliseen kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä tai olla liittymättä mitä tahansa muita henkisiä tai ruumiillisia häiriöitä.”
Kehitysvammaisilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat hänen oppimiseensa. Esimerkiksi lyhyt- tai pitkäkestoisen muistin häiriöt, heikko motoriikka tai keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Ajan ja tilan hahmottaminen voi olla myös vaikeaa ja tämä saattaa korostua, kun elämään tulee liikaa muutoksia. Esimerkiksi opiskeluryhmä tai asumismuoto vaihtuu. Selkeät ohjeet ja rytmitykset helpottavat arjen toimintoja. Lisäksi onnistumisia pitää kannustaa ja korostaa –kenelle tahansa meistä se on tärkeätä muistaa.
Peruskoulun jälkeen opiskelijat, joilla on kehitysvammadiagnoosi voivat hakeutua opiskelemaan ammatillisiin erityisoppilaitoksiin, kuten Kiipulaan tai Luoviin. Erityisesti vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisiksi diagnosoidut nuoret opiskelevat pääasiassa omissa erityisen tuen ryhmissä. Ryhmät ovat pääasiassa pieniä ja opettajina toimivat erityisopettajat yhteistyössä ammatillisten ohjaajien kanssa
VALMA on ammatillisen peruskoulutuksen valmentava koulutus, jossa opiskelija voi tutustua eri koulutusaloihin ja työelämään. Useissa oppilaitoksissa Valmassa voi suorittaa kokonaisia kursseja, kuten asiakaspalvelun tai työssäoppimisjakson. Itsenäiseen elämään ja työhön valmentava koulutus TELMA:n tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. TELMA:sta nuori saa opetus- ja ohjaustukea päästäkseen tavoitteisiinsa.
Ammatillisella toisella asteella toimivan erityisopettajan kannattaa ottaa käyttöön Celian äänikirjapalvelut.
Linkkejä:
Hahmottamisen vaikeudet
Hahmotushäiriö
johtuu aivojen poikkeuksellisesta tavasta käsitellä visuaalista, näköhavaintoon
liittyvää ja spatiaalista, tilan ja tilasuhteiden tunnistamisen informaatiota.
Ne ilmenevät näönvaraisen tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai
avaruudellisen tilan, suhteiden ja liikkeen käsittelyn vaikeuksina.
Hahmotushäiriö voi liittyä CP-oireyhtymään, ADHD:hen, kielellisiin
erityisvaikeuksiin tai olla erilaisten oppimisvaikeuksien taustalla.
Usein hahmottamishäiriöön kuuluu sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksia ja oppimisvaikeuksia. Eniten vaikeuksia esiintyy luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä ja matematiikan oppimisessa. Matematiikassa erityisesti geometria teettää haasteita, koska siihen liittyy erilaisia ulottuvuuksia ja avaruudellista hahmottamista. Käsin kirjoittaminen saattaa myös tuottaa vaikeuksia. Siihen avuksi ovat tulleet tietokoneet.
Arjessa hahmottamishäiriöt esiintyvät esimerkiksi tarkkaavuuden vaikeuksina
ja motorisena heikkoutena. Opiskelussa vaikeuksia on usein matematiikassa,
liikunnassa ja kädentaidoissa. Tilaa on vaikea hahmottaa ja etäisyyksiä ja
nopeuksia on vaikea arvioida. Esimerkiksi kaupungissa suunnistaessa perinteisen
kartan luku tuottaa vaikeuksia. Siihenkin nykyään on ratkaisuna Googlemapsit ja
navigaattorit. Samoin asioiden ja osien välisten suhteiden hahmottaminen on
vaikeata. Hahmottamisen vaikeudet ilmenevät myös työmuistin heikkoutena sekä
suullisten ohjeiden ymmärtämisen ja ajanhallinnan vaikeuksina. Työtehtävien
suunnittelu sekä koneiden ja laitteiden toimintojen hallitseminen
ohjeistuksesta huolimatta voi olla hankalaa.
Ammatillisella toisella asteella erityisopettaja voi järjestää erityistä tukea opiskelijalle monin eri tavoin. Kannattaa aluksi tehdä selkeä suunnitelma ja aikataulu, miten opinnoissa edetään. Tärkeätä on, että opiskelija on itse laatimassa suunnitelmaa. Aikataulutusta voidaan tehdä yhdessä paperille, älypuhelimeen tai muulle sovellusalustalle, mikä parhaiten opiskelijalle soveltuu. Tarkat ohjeet on hyvä antaa pieniin osiin pilkottuina ja tarvittaessa siis myös kirjallisina.
Opiskelun rytmittäminen on tärkeätä, koska hahmottamishäiriön omaavilla opiskelijoilla voi olla myös keskittymisvaikeuksia. Tietoteknisten laitteiden käyttöä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Apuvälineitä ovat monet arkikäytössä olevat laitteet, kuten kamerat, sanelukoneet, navigaattorit tai älypuhelimet. Kuunteleminen ja samaan aikaan kirjoittaminen ei kaikilta onnistu. Siksi esimerkiksi sanelukoneen käyttö helpottaa kirjoittamista. Hitaille lukijoille äänikirjat auttavat oppimista. Oppimateriaalien tekstit tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia. Hahmottamista voidaan harjoitella eri sovellusten avulla. Erittäin tärkeätä on myönteisen palautteen anto ja kannustava suhtautuminen koko opintojen ajan.
Opiskelijalle olisi hyvin tärkeätä, että hänellä olisi vertaistuki tukemassa oppimista. Vertaistuki voisi olla samasta opiskelijaryhmästä oleva opiskelukaveri. Tämä voitaisiin tehdä niin, että jokaisella ryhmän opiskelijalla olisi oma vertaistuki. Ei siis ainoastaan vain erityisominaisuuksia omaavilla opiskelijoilla.
Työssäoppimisjaksot voitaisiin järjestää niin, että samassa työssäoppimispaikassa olisi vertaistuki eli opiskelukaveri suorittamassa työssäoppimista. Esimerkiksi isossa tavaratalossa voi hahmotushäiriöinen opiskelija eksyä helposti ja hänellä voi mennä todella kauan aikaa omaksua, missä mikäkin osasto ja tavarat sijaitsevat. Työkaverin kanssa voitaisiin jakaa työtehtäviä ja löytää parhaat toimintatavat, joiden avulla päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
Linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti